lauantai 12. helmikuuta 2011

Aivan pihalla... Jaa mää vai?

Tere!
Nyt on sitten hommattu radiotriggerit ja toinen manuaalisalama. Pitäisi opiskella toi salamavalokuvaus. Vähän kyllä pykii, olenhan vallitsevan valon mestari (tiukkapipoille: Tuo oli ironista huumoria). Tänään sitten laittelin vehkeet pystyyn makkariin ja istutin Suomin suvun nuorimman vesan tuoliin porkkana suussa ja aloin räpsimään. En kyllä sitten tajua tota hommaa lainkaan. Ottelin kuvia, kuten tosi jazz-mies soittaa vibrafonia; Hatusta vaan! Btw jos ei osaa soittaa, kannattaa valita blues sävellajiksi koskettimilla Eb... Ei tarvitse sooloissa ku mustia koskettimia. Vinkiksi vaan pianistin urasta haaveileville papan pikku jazz-pastilleille! Eli näillä näemmä mennään myös valokuvauksen saralla. No ehkä sitä noi hommat sitten hanskaa viimeistään ku otan pojan rippikuvia.

Eli minulla nyt oli käytössä vain kamera, triggerit ja kaksi salamaa. Ajatellen että saatavilla ei ollut salamaständejä, taustakangasta, valonmuokkaimista puhumattakaan, pari kuvaa jopa ehkä onnistui. Huomenna uusia!

-Blues in Eb



Pallas

Pallaksen hiihtoreissu meni vähän heikosti. Ensin hajosi objektiivi ja sitten tulin kipeäksi. Oli ikävä kokemus hiihtää erämaasta pois korkeassa kuumeessa. Puuterilunta oli n.180cm ylätunturia lukuunottamatta ja pakkasta n. 25astetta.  Hyvä puoli tähän aikaan retkeilyssä on että tunturissa ei tähän aikaan vuodesta ole ketään, joten autiotuvissa ei ole ruuhkaa.

Tässä  pari kuvaa tästä reissusta ja pari kuvaa edelliseltä Pallaksen hiihtelyltä.

Nammalakuru

pallaksen tunturiketju