maanantai 31. lokakuuta 2011

Hyvän ja Pahan Kaupunkikävelyt

Kuuntelin männäviikolla vitutuspäissäni TurunRadiota ja korvaani nappasi jotain kamera-aiheista juttua. Ei muuta kuin Carinan nuppiradiota kovemmalle ja korvat hörölleen. Joku varsinais-suomalainen taiteilija siellä höpötteli blogistaan ja tulevasta kulttuuritapahtumasta. Tarkoitus oli kiertää kahtena päivänä Turun historiaan liittyviä paikkoja ja olla mahdollisesti mukana pohtimassa pyhän ja pahan merkitystä. Joojoo tiedän... Aika korkealentoista suunnitelmaa näin eteläisen Suomen kovimmalle kulttuuripoliisille. Mutta rohkea rokan syö!

Päätin siis suunnata lauantai-iltana Tutun tuomiokirkolle kiertämään taide- ja kulttuuriväen kanssa pahoja paikkoja. Pyhien paikkojen perässä ravattiin sitten sunnuntaina, tosin tämän jätin väliin, koska piti pojan kanssa suunnata uimahallille sukeltelemaan. First things first! Niin ja taitaa se tällaiselle ruttunaamalle paremmin se paha sopiakin, kuin pyhä.

No niin. Ennakkoasenteet olivat vanhalla vitisijällä tietenkin kohdallaan. Ajattelin että paikka on täynnä snobbailevia kultturi-hahmoja ja takkutukkaisia kuvataiteen ja äärivasemmiston edustajia. Lähdin mukaan kuitenkin virne suupielessä ja lähinnä kokemusmielessä. "Tunne vihollisesi" -sanoi jo sodan käynnin taidon perusteet kehittänyt Sun Tzu 2500 vuotta sitten.

Ei se kokemus sitten ihan vastannutkaan ennakko-oletuksia. Pessimisti ei pety! Porukassa oli ihan mukavan sorttista kaduntallajaa, kameramiestä- ja naista, eläkeläistä ja nuorisoa. Aika vähänlaisesti oli kulttuurieliittiä paseeraamassa pitkin Turun katuja pahuutta etsimässä. Tietysti piti porukkaan saada kuitenkin se yksi "muita parempi" korkeakoulutettu chardonnayn siemailija. Joka asiaan oli kertomista ja jo Sokrateen aikoihin perustuvaa luettua tietoa. Ulkomuodosta ja sananparresta päätellen oli kuitenkin se suurin viisaus jäänyt kokematta... meinaten tuo elämä! No onneksi siellä sentään yksi pilipalitaiteilija oli, etten ihan joutunut sanojani syömään ;)

Mutta tosiaan kaikin puolin miellyttävä kaupunkikävely. Himoamani Kakolan valokuvausreissu tosin jäi taas kokematta toiveista huolimatta. Kiertokävelytkin alueelle kuulemani mukaan lopetetaan. Ja periaattestakaan en maksa 20euroa päästäkseni paikkaan, jossa olen pari kesää viettänyt.... Niin ja ennen kuin vedätte Samarinit väärään kurkkuun, olen ollut siellä kesätöissä. Tosin vankimielisairaalan eli Anneksen puolella, mutta kuitenkin.


Kuvassa Turun Neitsytpolku... Alueen Raiskaus- ja väkivaltatilastojen numero yksi... Melkko synkkä paikka näin taustat huomioonottaen. En ehkä itsekään yöaikana tuosta yksin kävele kännissä ja kamerareppu selässä heiluen. Se on tyhmää se. Pitäisiköhän järjestää joppomarssi. Vaadittaisiin oikeutta kulkea hoiperrellen aamuyöllä Kaisaniemen puistossa lompakko perstaskussa ja kamera kaulassa ilman että tulee hakatuksi ja ryöstetyksi. (Vapaa lainaus Turkkarin mielipidepalstalta Lutkamarssin ajoilta). Turvallisia lukuhetkiä!

perjantai 28. lokakuuta 2011

torstai 27. lokakuuta 2011

Kalastusta

Se oli sitten eilen Forssan palolaitoksen kalajaoksen retki Turun vesille. Kalaa tuli mukavasti, tosin jalokalaa ei venekuntamme saanut ylös kiskotuksi. Sää oli upea ja eniten taisi kalaa veneeseen reipiä itse Okulaarisampsa, vaikkakin reissun suurimman vonkaleen väsyttikin ensihoitaja Leppänen. Rentoutukseksi uli siemailtua muutama olutkin ja olo on sen mukainen. Taisin myös saada kebabista ruokamyrkytyksen. Jaloviinastahan se paha olo ei voinut tulla.


lauantai 15. lokakuuta 2011

Haravointia

Tänään olin pojan kanssa mökillä haravointipuuhissa. Miten on mahdollista, että 2-vuotias koltiainen saa huvituksensa niin pienistä asioista kuin esimerkiksi lehtikasasta, tai kuralammikosta? Sitä ihan tulee kateelliseksi. Ei tarvitse pojan ostella uusia autoja tai täyskennokameroita saadakseen naamansa virneeseen. Halvat ovat lasten huvit... toistaiseksi! Jos on isäänsä tullut, pitää olla pelit ja pensselit viimeisen päälle. ;)Mutta kyllä se lapsukainen osaa nauttia pienistä asioista.

Siksikö suomalainen aina juo itsensä konttauskuntoon? Tarpeeksi kun sitä tärpättiä revitään naamariin, alkaa pikku asiatkin aikuista miestä huvittamaan. Monasti sitä huomaa omassa työssään miten iso mies taantuu juhlajuoman voimin kaksivuotiaan tasolle. Alkaa taas elämän pikkuasiat, kuten alleen laskeminen tai nahistelu pihamaalla naurattamaan... Käykää vaikka katsomassa Humppilan Kätöntiellä tai Forssan Saksankujalla! Siellä on iloista veijaria naureskelemassa housut märkänä ja motoriikka kuin vasta kävelemään oppineella lapsella. Suut ovat virneessä ja huolta ei ole huomisesta, kunhan Lasolia riittää! Haju on tosin hieman terävämpi, kuin keskiverto leikki-ikäisellä. Siitä sen elämänkokemuksen huomaa. Ohessa linkki Qulinaristin juhlajuomareseptiin. Tsekatkaa myös miehen mainiot ruokareseptit! Mäti mätipuolelle, kuten vanha sauvolainen sutkaus sanoo!




Kuvassa aito leikki-ikäinen (ei kemiallisia lisäaineita) ja syksyistä merimaisemaa Sauvon Osmalahdesta.

perjantai 14. lokakuuta 2011

Korvensuun voimalaitos

Palosotilas ja Okulaariveljien prospect-jäsen Franttin kanssa Mynämäellä Korvensuun voimalaitosta kuvaamassa. Hieno mesta ja hyvä kalastuspaikka. Keli ei ollut paras mahdollinen.Eipä ole hetkeen tullut kuvailtua tai blogiin kirjoiteltua. Kauniimpi osapuoli viimeistelee opinnäytetyötään, joten kone on varattu ja vapaa-aika kuluu lastenhoidon ihmeellisessä maailmassa. Parin viikon päästä tosin saaristoon kaloja narraamaan ja Canonia räpsyttämään Forssan palolaitoksen kalastusjaoksen kera.... Silloin seuraavaa päivitystä. =)