lauantai 30. huhtikuuta 2011
Ja sitten tuli sininen
Hauskaa vappua kaikille. Mökille kohtapuolin matkalla grillailemaan. Huomenna tosin joutuu töihin, joten tänään pitää juhlia siivosti.Sitten alkaakin kesäloma... Onneksi! Aika loppu rupee olemaankin. Tosin toitä on valtavan visa-laskun takia kyllä pakko painaa. Pari fotoprojektia olis tiedossa. Käväisen ens perjantaina kuvaamassa Porpcorn nimisen bändin promokuvat. Tarkoitus olisi räpsiä sekä keikka- että poseerauskuvia. Sitten mieli tekisi käydä kuvaamassa jonkin näköinen kokoelma kotiseudusta ja jostain legendaarisista paikoista Sauvossa. Katsotaan sanoi valelääkäri!
-Klara vappen!
Tunnisteet:
Plaston mopo,
Popcorn,
Sauvo,
valelääkäri,
Vappu
tiistai 26. huhtikuuta 2011
Vuoden puutarhakuvaaja makroilee
perjantai 22. huhtikuuta 2011
Pintapelastusta
sunnuntai 17. huhtikuuta 2011
Juhlimista, eräilyä ja virpomista
Oltiin lauantaina bändin poikien kanssa virkistyspäivällä allekirjoittaneen kotikonnuilla Sauvossa. Okulaari-Jannekin sai kutsun kemuihin, mutta eihän se perkele taaskaan tullut. Ei taida kulttuuri kiinnostaa. ;) Retkeiltiin, saunottiin, soiteltiin ja hankittiin melkoinen humalakin kaupanpäällisiksi. Jamo setä kertoili hauskoja juttuja lappalaiseen tapaansa, niin että tuli hörötettyä vatsalihakset kipeinä. Illan kruunasi ilmoitus TYKS:sta; FATMA- Blues Bandin basisti Manninen oli saanut lauantai-iltana perheenlisäystä. Potra poika! Onnea Tumpille ja Maijalle! Tuore isäkin käväisi juhlapaikalla loppuillasta. Uutta biisiaihiotakin saatiin väsättyä ja ihme ja kumma: Mielen sopukoihin jäi jopa jotain muistoja punaviinistä huolimatta. Hyvä hyvä!
Aamullapa sitten kivisti pää. Ilmeisen hauskaa siis oli ollut. Minä nukuin sohvalla, johon olin väsähtänyt liiallisesta laulamisesta ja Jura nukkui kuraisen dalmatian koiran kanssa sängyssä. Nuuskakin oli jäänyt epähuomiossa huuleen... Pyykkiin meni lakanat. Päivän alku oli siis aika raskas. No onneksi jälkikasvu tuli isää ja kummisetää piristämään virpomiset mielessään. Loppu päivä sitten pojan kanssa ulkoiltiin ja päristeltiin mönkijällä pitkin maaseutua. Oujee!
Aamullapa sitten kivisti pää. Ilmeisen hauskaa siis oli ollut. Minä nukuin sohvalla, johon olin väsähtänyt liiallisesta laulamisesta ja Jura nukkui kuraisen dalmatian koiran kanssa sängyssä. Nuuskakin oli jäänyt epähuomiossa huuleen... Pyykkiin meni lakanat. Päivän alku oli siis aika raskas. No onneksi jälkikasvu tuli isää ja kummisetää piristämään virpomiset mielessään. Loppu päivä sitten pojan kanssa ulkoiltiin ja päristeltiin mönkijällä pitkin maaseutua. Oujee!
tiistai 12. huhtikuuta 2011
Bändäri
sunnuntai 10. huhtikuuta 2011
Vuoden lintukuvaaja mökkeilee
Tervehdys!
Oltiin koko viikonloppu perheen kanssa mökkeilemässä ja mukavaa oli. Säät suosi ja ulkoiltua tuli koko rahan edestä. Kamerallakin oli maaseudulla töitä ihan sopivasti.
Niitä päiviä on, kun tuntee itsensä tyhmäksi... Toisilla enemmän, toisilla vähemmän.
Mökiltä palattuamme, katselin Paimion Kravinkujan pellolla patsastelevaa joutsen parvea. Pellolla on ollut koko viikon joutsena, muuttolintuja ja niitä tiirailevia bongareita ja luontokuvaajia. Olen aina pitänyt itseäni varsinaisena erä-jormana, jolla sujuu metsässä samoilu ja tulenteko keskimääräistä tallaajaa paremmin. Nyt kuitenkin päätin suunnata farkkuineni ja lenkkareineni (ironista kyllä, olin ollut koko viikonlopun erävehkeissä mökillä) kuvaamaan suomen kansallislintua noloin seurauksin. Ensimmäiseksi astuin superstareineni ojaan kastaen kengät ja farkut puoleen sääreen. Sitten yritin saada lintuja etsimelle Sigman 100e suttutelezoomillani melko laihoin seurauksin. Olen aina ollut enemmän henkilö- ja maisemakuvaaja, joten tele-osasto on melkoisen heikoilla kameralaukussani. Jalkojen alkaessa palelemaan häiritsevästi, päätin suunnata kodin lämpöön nuolemaan haavojani. Paikalle sitten kurvasi pikkuinen auto ja setä sieltä tähyämään 600mm putkella, joka maksaa varmasti sen 10 000e. Arvon lintukuvaaja katsoi säälien välineitäni ja kysyi, olivatko pellolla olevat joutsenet kaikki laulujoutsenia, vai oliko joukossa muiden lajien edustajia? Mistä helvetistä minä sen voisin tietää? Korvat punottaen sitten änkytin tuolle leppoisalle ornitologille jotain cygnus cygnugsesta ja vaikutin melko suurella todennäköisyydellä täysin aasilta. Vaikka tosiaan pidän itseäni keskivertoa kovempana erämiehenä, vahvuuksiini ei kuulu eläinlajien, varsinkaan lintujen tuntemus. H. Tuomisen biologian tunneilla kun pääsääntöisesti keskityttiin katselemaan lehtorin dioja ameriikanmatkoiltaan ja taivastelemaan miten valtavan upea ja maailmaanähnyt mies hän onkaan. Toinen osa tunnista sitten keskityttiin kuulemaan, miten taitamaton ja tyhmä oppilas Sampsa vuorostaan on. Musiikkia vain takkutukka soittelee ja tekee Kiviniemen kanssa pahojaan... Oi niitä ihania yläasteaikoja!
Ohessa kuvia mökkiviikonlopulta ja yksi suttuinen räpsy laulujoutsenista. Onneksi ei ole varaa aloittaa valokuvauksen kalleinta osa-aluetta, lintu/eläinkuvausta... no eipä taida olla kiinnostustakaan.
-Valokuvaaja, josta bilsanmaikan mukaan piti tulla työtön ja huonotuloinen tyhjäntoimittaja
Oltiin koko viikonloppu perheen kanssa mökkeilemässä ja mukavaa oli. Säät suosi ja ulkoiltua tuli koko rahan edestä. Kamerallakin oli maaseudulla töitä ihan sopivasti.
Niitä päiviä on, kun tuntee itsensä tyhmäksi... Toisilla enemmän, toisilla vähemmän.
Mökiltä palattuamme, katselin Paimion Kravinkujan pellolla patsastelevaa joutsen parvea. Pellolla on ollut koko viikon joutsena, muuttolintuja ja niitä tiirailevia bongareita ja luontokuvaajia. Olen aina pitänyt itseäni varsinaisena erä-jormana, jolla sujuu metsässä samoilu ja tulenteko keskimääräistä tallaajaa paremmin. Nyt kuitenkin päätin suunnata farkkuineni ja lenkkareineni (ironista kyllä, olin ollut koko viikonlopun erävehkeissä mökillä) kuvaamaan suomen kansallislintua noloin seurauksin. Ensimmäiseksi astuin superstareineni ojaan kastaen kengät ja farkut puoleen sääreen. Sitten yritin saada lintuja etsimelle Sigman 100e suttutelezoomillani melko laihoin seurauksin. Olen aina ollut enemmän henkilö- ja maisemakuvaaja, joten tele-osasto on melkoisen heikoilla kameralaukussani. Jalkojen alkaessa palelemaan häiritsevästi, päätin suunnata kodin lämpöön nuolemaan haavojani. Paikalle sitten kurvasi pikkuinen auto ja setä sieltä tähyämään 600mm putkella, joka maksaa varmasti sen 10 000e. Arvon lintukuvaaja katsoi säälien välineitäni ja kysyi, olivatko pellolla olevat joutsenet kaikki laulujoutsenia, vai oliko joukossa muiden lajien edustajia? Mistä helvetistä minä sen voisin tietää? Korvat punottaen sitten änkytin tuolle leppoisalle ornitologille jotain cygnus cygnugsesta ja vaikutin melko suurella todennäköisyydellä täysin aasilta. Vaikka tosiaan pidän itseäni keskivertoa kovempana erämiehenä, vahvuuksiini ei kuulu eläinlajien, varsinkaan lintujen tuntemus. H. Tuomisen biologian tunneilla kun pääsääntöisesti keskityttiin katselemaan lehtorin dioja ameriikanmatkoiltaan ja taivastelemaan miten valtavan upea ja maailmaanähnyt mies hän onkaan. Toinen osa tunnista sitten keskityttiin kuulemaan, miten taitamaton ja tyhmä oppilas Sampsa vuorostaan on. Musiikkia vain takkutukka soittelee ja tekee Kiviniemen kanssa pahojaan... Oi niitä ihania yläasteaikoja!
Ohessa kuvia mökkiviikonlopulta ja yksi suttuinen räpsy laulujoutsenista. Onneksi ei ole varaa aloittaa valokuvauksen kalleinta osa-aluetta, lintu/eläinkuvausta... no eipä taida olla kiinnostustakaan.
-Valokuvaaja, josta bilsanmaikan mukaan piti tulla työtön ja huonotuloinen tyhjäntoimittaja
perjantai 8. huhtikuuta 2011
Säheltäjä
maanantai 4. huhtikuuta 2011
Sankarkuvia
Okulaariveikkoset jälleen kameran kanssa kiusaamassa työtovereita. Täytyypä tekaista näistä muutama paperikuvakin, ettei mallien innostus hyydy. Seuraavaksi sitten tekemään palomieskalenteria! ;-)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)